Johannes Hidén Kohti valmiimpaa maata.

20-vuotias varainsiirtovero kalliimpi kuin koskaan

Nykymuotoinen varainsiirtovero täytti alkuvuodesta 20 vuotta, eikä se ole ollut ansiotasoon suhteutettunakaan koskaan niin kallis kuin nyt. Tähän on kaksi syytä.

Ensinnäkin asuntojen hintakehitys on ollut näiden 20 vuoden aikana ansiotulojen kehitystä vauhdikkaampaa. Isona tekijänä tässä on ollut nollan tuntumaan laskenut korkotaso. Siinä missä asunnon hinnan maksaminen on oikeastaan vain pääomien sitomista yhteen kohteeseen ja siten hyvin kiinteässä yhteydessä vallitsevaan korkotasoon, varainsiirtovero on kuitenkin vain puhdas kuluerä, eikä matala korkotaso sen maksamisessa siten käytännössä auta.

Toinen tekijä on vuonna 2013 voimaan astunut lakimuutos, jonka myötä varainsiirtovero nousi osakeasuntojen osalta 1,6%:sta 2%:iin, minkä lisäksi veron peruste laajeni koskemaan myös asuntojen velkaosuuksia.

Tilastokeskuksen tilastotietojen avulla voi laskea, miten nämä tekijät ovat vaikuttaneet ihmisten kykyyn maksaa varainsiirtoveroa. Esimerkiksi siinä missä Helsingissä sijaitsevan 90-neliöisen kolmesta tai useammasta huoneesta koostuvan neliöhinnaltaan keskiverron asunnon varainsiirtoveron maksaminen vaati mediaanipalkkaa ansaitsevalta vuonna 1997 noin kahden kuukauden nettopalkan, vuonna 2017 vastaava asunto vaatii jo lähes neljän kuukauden nettopalkan - vaikka ansiotuloverotus onkin puolestaan tässä välissä laskenut. Omakotitaloissa kalleushuippu saavutettiin itse asiassa jo kymmenen vuotta sitten finanssikriisin alla, mutta niissä muutos on ollut vähemmän dramaattinen ja veroa onkin maksettu aina paljon: vuonna 1997 pääkaupunkiseudulla sijaitsevan neliöhinnaltaan keskimääräisen 120-neliöisen omakotitalon ostamisesta joutui mediaanituloinen pulittamaan viiden kuukauden nettoansiot, kun taas vuonna 2017 maksettavaa on tullut seitsemän kuukauden nettoansioiden verran.

Varainsiirtoveron kehitys suhteessa mediaanituloisen nettoansioihin

 

Suomessa verotus kannustaa omistusasumiseen, mutta toisaalta varainsiirtoveron kautta se kannustaa olemaan muuttamatta, ja tämä kannustin on siis nykyään voimakkaampi kuin koskaan ennen. Duunitori Oy:n lokakuun aikana tekemän tutkimuksen mukaan suomalaiset ovatkin haluttomia muuttamaan työn perässä, ja mielestäni on ilmiselvää, että yksi syy tähän on kallis varainsiirtovero.

Eurostatin tilastojen mukaan Suomessa on avoimia työpaikkoja suhteessa työvoimaan kolmanneksi eniten Euroopassa, mutta Työ- ja elinkeinoministeriön tietojen perusteella työmarkkinoilla on merkittävä kohtaanto-ongelma: avoimet työpaikat ja työttömät työnhakijat eivät kohtaa. Lopputuloksena työllisyysaste on kansainvälisesti vertailtuna matala. Tämä on jo kansantaloudellinenkin ongelma.

Mikäli päättäjät haluaisivat, ainakin muuttohaluttomuuteen olisi olemassa yksi helppo lääke: varainsiirtoveron voisi laskea vähintäänkin tuolle 20 vuoden takaiselle tasolleen, joskin toki mieluummin senkin alle.

[Huom: Mikäli tarkemmat luvut ja kuvaajat kiinnostavat, laajempi versio jutusta löytyy täältä]

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (9 kommenttia)

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Varainsiirtovero on yhtä epälooginen vero kuin aikoinaan oli lainavero. Kun pankista otti suuremman summan lainaa, esimerkiksi asunnon ostamiseen, niin siitä joutui maksamaan veroa. Voiko hölmömpää enää olla? Jos ihmisellä ei ollut tarpeeksi rahaa, niin lainasta joutui maksamaan veroa. Onneksi se poistui.

Sen jälkeen tuli sitten varainsiirtovero, joka tarkoittaa sitä, että oston maksamisesta joutuu maksamaan veroa. Tämä olisi yksi ensimmäisiä veroja, jotka pitäisi poistaa arkaistisena jäänteenä. Lainavero perustui aikaan, jolloin inflaatio laukkasi korkoja nopeammin ja lainan saaminen katsottiin etuudeksi. Varainsiirtovero perustuu puolestaan ajatukseen, että jos on varaa ostaa jotain todella hintavaa, niin sitten on varaa maksaa veroakin. Asiahan on päinvastoin, jos joutuu ostamaan jotain hintavaa, vaikka asunnon, niin vaikeammaksi siitä rahoitusasema tulee joka tapauksessa.

Käyttäjän jhiden kuva
Johannes Hidén

Kiitos kommentista! Lainaverosta en muistakaan kuulleeni. Tein pienen haun, ja sen pohjalta kyse ei olisikaan ollut lainasta maksettavasta verosta, vaan veromuotoisesta lainasta valtiolle, ja ilmeisesti tämä on ollut progressiivinen. Tällaisen sitaatin löysin:

"Verohallituksen mukaan ns. "lainaveron" käsite oli väärä, kysymys oli ennakkoveronkorotuksesta. Vuoden 1994 lopulla lainavero hyvitettiin veronmaksajille palautuksina tai pienempinä lisäveroina. Korkoa ei maksettu."

Mutta oliko tämän lisäksi joskus ollut myös lainoista maksettava vero?

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Ei, vaan tarkoitiin lainoista perittyä leimaveroa. En löytänyt äkkisiltään entisiä pykäliä, mutta yksi artikkeli tuossa linkkinä:

https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/alho-...

Käyttäjän jhiden kuva
Johannes Hidén Vastaus kommenttiin #5

Ok. Näemmä tosiaan tuollainen myös ollut olemassa. Mielenkiintoista tietää! Ja aika helposti voi syntyä terminologinen sekaannus näiden välillä. :)

Käyttäjän jhiden kuva
Johannes Hidén

Mutta tosiaan jäänteinä voi tavallaan varainsiirtoveroakin pitää, jos sitä tarkastellaan leimaveron jälkeläisenä. Leimaverolla oli ehkä oma perusteltu tarkoituksensa, mutta toisaalta jos ihan vain varainsiirtoveroa tarkastellaan, eipä sillä itsessään ollut sen parempia perusteluja sen lanseerauksen aikaan kuin nytkään. Toki nykyään se on vain tuota 20 vuoden takaistakin kalliimpi, ja sitä myöten heikentää entistä pahemmin ihmisten mahdollisuuksia muuttaa työn tai muiden elämän muutosten perässä.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Näin, varsinkin jos muuttaa muuttotappiokunnasta kasvukeskukseen niin melkoinen tappio tulee asunnonvaihdosta ilman varainsiirtoveroakin, jos yleensä saa asuntoaan kaupaksi.

Käyttäjän jhiden kuva
Johannes Hidén Vastaus kommenttiin #4

Niin, tuohonhan liittyy vielä sellainenkin jännä lakipykälä, että kun asuntokaupoissa syntyy tappiota, luovutustappiota ei voi vähentää verotuksessa, mikäl asunnossa on asunut yhtäjaksoisesti yli 2 vuotta. Kyse on siis yleisesti tunnetun pykälän huomattavasti heikommin tunnetusta kääntöpuolesta:

http://valmismaa.blogspot.fi/2017/09/jarjestelman-...

Käyttäjän joukorep kuva
Jouko Repo

Näihin julkisen sektorin rahoitusjärjestelyihin ei taida loppua tulla ennnekuin siihen kulupuoleen puututaan väkevällä kädellä. Nythän julkinen sektori ei suinkaan kutistu, mutta tuottavien ts. maksavien työntekijöiden määrä yksityissektorilla on vähentynyt. Tekemisen asemasta hallitus puuhastelee maakuntauudistuksen parissa, luoden lisää verovaroin rahoitettavia hallintotehtäviä.

Käyttäjän jhiden kuva
Johannes Hidén

Enpä itse yleensä valita mistään verojen tasosta yleisesti ottaen. Tästä aiheesta valitan siksi, että on vain todella typerää rankaista ihmisiä muuttamisesta ja siten luoda insentiivejä paitsi pysyä paikallaan, myös muuttaa asuntoon, joka ei välttämättä niinkään vastaa parhaiten senhetkisiä tarpeita vaan myöhempiä tarpeita, jottei vain tarvitsisi taas maksella uudestaan varainsiirtoveroa.

Toimituksen poiminnat