Johannes Hidén Kohti valmiimpaa maata.

Sijoitussäästötilistä ansiotulosäästötiliin?

Hallitus on nyt aikeissa lanseerata monien sijoittajien pitkään odottaman sijoitussäästötilin, jonka sisällä saa käydä vapaasti kauppaa osakkeilla sekä nostaa osinkoja ilman veroseuraamuksia aina siihen asti, että tililtä nostaa rahoja johonkin muuhun käyttöön. Monelle sijoittajalle esitys näyttää olevan pettymys, mutta toisaalta on moni myös ottanut sen ilolla vastaan. 

Luulen, että sijoitussäästötilille kyllä riittää ottajia.

(Buddha Eden, Portugali 2015)

 

Pettymisten syynä näkyy ennen kaikkea olevan sijoitussäästötilin 50 000 euron raja, mutta ainakin osa pettymyksistä on johtunut siitä harhakäsityksestä, että kyse olisi koko tilin ja siihen liittyvien sijoitusten maksimiarvosta, vaikka todellisuudessa kyse tulisi tämänhetkisten suunnitelmien mukaan olemaan vain sisään laitettavan sijoituksen rajoittamisesta: tuo 50 000 euroa siis voisi vuosien myötä kasvaa vaikka miljoonaankin. Vaikka joitakin epäselvyyksiä on yhä, on selvää, että tämä tulee hyödyttämään hyvin monia sijoittajia.

 

Itse sijoitussäästötilin yksityiskohtien ohella mielenkiintoista on myös se, miten sijoitustilin perusperiaatteeseen sijoituspiireissä suhtaudutaan. Olen pannut merkille, miten sijoitussäästötili (ja mielellään vielä euromääräisesti rajoittamaton sellainen) tuntuisi sijoittajien keskuudessa olevan ainoa järkevä tapa järjestää sijoittamisen verotus. Eipä sillä, kyllähän sijoitussäästötilille on useampiakin järkiperusteluja, mihin palaan tässä jutussa vielä myöhemmin, mutta monien kommenteista tulee helposti vaikutelma, että osakesäästötiliä janotaan yksinkertaisesti sen takia, että se hyödyttäisi henkilökohtaisella tasolla, ja että ennen kaikkea tästä syystä esitetyn tilin puutteet ärsyttävät, sillä verojen maksaminen nyt vaan ei ole niin miellyttävää puuhaa,

 

Mielenkiintoista on se, että vaikka saatetaan sanoa, että ei sijoituksista saatavia tuottoja ole järkeä verottaa ennen kuin ne rahat ottaa sieltä omaan käyttöön, kukaan ei juuri koskaan tunnu vetävän tästä analogiaa ansiotyöhön. Jos sijoittamisessa syntynyt arvonlisä ei joudu verolle tuottojen syntyessä, miksi ansiotulot joutuvat? Entä jos en haluakaan käyttää ansiotyöstä ansaittuja rahoja heti? Jos pääomatulot kuuluu saada kerättyä niin, että ne voi jättää nousemaan korkoa korolle ilman välissä tapahtuvia veroseuraamuksia, mikä on se perustavanlaatuinen syy, ettei ansiotuloille tulisi sallia samaa? Entä jos palkkatulot voisikin suoraan ohjata vaikka tuolle sijoitussäästötilille, jolloin verotusseuraamukset jäisivät myöhemmäksi? Kyllä tuo aika hyvin varmasti monelle palkansaajalle kelpaisi.

 

No, tehtäköön selväksi, että en oikeasti kannata mahdollisuutta siirtää ansiotulojen verotusta myöhemmäksi. Tottahan toki ansiotulon ja varsinkin luovutusvoittojen muodossa tulevien pääomatulojen välillä on myös vähintäänkin yksi keskeinen ero: ansiotulot varsinkin säännöllisellä kuukausipalkkalaisella tulee tasaisena virtana, kun taas arvopaperien luovutusajankohdan voi itse päättää. Tämä taas tarkoittaa sitä, että mikäli luovutuksesta tulisi tuntuvia veroseuraamuksia voittojen vuoksi, syntyy insentiivi pitää osakkeista kiinni, vaikka ilman veroseuraamuksia muualta voisi löytyä parempia sijoituskohteita. Tämä on nykyisessä järjestelmässä ongelma, jonka sijoitussäästötili (tuon 50 000 euron sijoitusrajoituksen puitteissa) poistaa.

 

Toisaalta jos oikeudenmukaisuutta ajatellaan, ei mielestäni ole mitenkään selvää, että esimerkiksi sijoitusvarallisuuden 10-kertaistumisen tulisi olla verotonta vain siksi, että sitä ei ole realisoitu euroiksi tai vieläpä euroista hyötykäyttöön. Muotoilin kuusi vuotta sitten ajatusta arvonnousuverosta, (kts. Arvonnousuverosta korvaaja varainsiirtoverolle), joka voisi olla sovellettavissa pörssiosakkeisiin. Malli voisi sisältää jonkin verran käytännön ongelmakohtia omistusten markkina-arvojen määrityksessä, mutta toisaalta myös sijoitussäästötililtä nostettujen tuottojen verotuksessa saatettaisiin nostettujen rahojen tuotto-osuuksien laskemiseen tarvita jonkinlaista yksiselitteistä tapaa markkina-arvon määrittämiseen.

 

Haitallisten myymisen välttämiseen ohjaavien kannustimien vähenemisen lisäksi on kuitenkin myös toinen sijoitussäästötiliä puoltava tekijä. Rahastoissa ja toisaalta myös sijoitettaessa suuria pääomia erilaisten vakuutuskuorien tai kapitalisaatiosopimusten kautta verotus toimii käytännössä niin, että verot maksetaan vasta, kun varoja nostetaan, joten sijoitussäästötilin avulla suorat osakesijoitukset tulisivat samalle linjalle. Olettaen, että arvonnousua ei jatkossakaan veroteta ennen realisoimista, tämä on myös ihan pätevä syy sijoitussäästötilijärjestelmälle, sillä näin poistuu syy välttää suoraa osakesijoittamista, mitä voi kuitenkin pitää monella tapaa stimuloivampana ja älyllisestikin kehittävämpänä kuin pelkkää indeksiin tai rahastoihin sijoittamista.

 

Vaikka juttuni otsikko onkin melko provokatiivinen ja haluankin kyseenalaistaa joitakin sijoittajien etua ajavia perusajatuksia, suhtaudun sijoitussäästötiliesitykseen varovaisen positiivisesti. On hyvä, että luovutuksen välttelyyn liittyvät insentiivit vähenevät ja että erot rahastosijoittamiseen kutistuvat. Pidän myös periaatteen tasolla siitä, että siinä missä Ruotsin vastaavassa sijoitustilijärjestelmässä ei veroteta tuottoja vaan pienellä prosentilla sijoitustilin pääomaa, Suomessa tililtä nostettaessa verotettaisiin nimenomaan tuottoja.

 

Luultavasti hankintameno-olettama ja vielä toistaiseksi voimassaoleva osinkojen hieman lievempi verotus jäävät luultavasti vain sijoitussäästötilin ulkopuolella hyödynnettäväksi, mutta muuten tilistä on varmasti monille hyötyä. Joitakin kysymyksiä kuitenkin herää:

  • Voiko sijoitustilin siirtää veloituksetta palveluntarjoajalta toiselle?
  • Uusi vaihtoehto epäilemättä aiheuttaa kustannuksia myös välittäjille järjestelmämuutoksien myötä, mutta tuleeko se samalla tarkoittamaan uusia keinoja rahastaa asiakkailta rahaa ja siten samalla syödä sijoitustilistä muuten syntyvää etua?
  • Kun ilmeisesti varoja pois nostettaessa on tarkoitus verottaa vain tuoton osuus nostetusta summasta, miten määritetään tilin tuotto? Lasketaanko se vanhojen luovutusvoitto- ja luovutustappiosääntöjen mukaisesti siihen astisista tilillä tehdyistä luovutuksista? Vai kaivetaanko tilin ja siihen liittyvien omistusten markkina-arvo? Jos jälkimmäistä, katsotaanko se päivän päätöskursseista?
  • Kuinkahan todennäköistä on, että sijoitetun pääoman raja tulisi jossain vaiheessa nousemaan? 
  • Miten sijoitustilin tappioihin tullaan suhtautumaan? Jos sijoitustililtä ottaa rahat pois, kun sijoitukset ovat tappiolla, syntyykö verovähennyskelpoinen tappio? Alkupääoman heti alkuvaiheessa tapahtuva kutistuminen veisi myös kummasti pohjaa korkoa korolle -efektiltä. Entä jos pahimmassa tapauksessa koko maksimipääoma tulisi menetettyä? Menettäisikö silloin käytännössä pysyvästi oikeuden käyttää sijoitussäästötiliä, jos kerran sijoitettavan pääoman määrä on rajoitettu? 

Ottaen huomioon erityisesti tuon viimeisen kohdan herää kysymys: olisiko raa'an yksittäisen raja-arvon sijasta vuosittainen, esimerkiksi 10 000 euron talletusraja toimivampi? Näin koko sijoitussäästötili ei menisi pilalle huonon alun vuoksi, vuosien saatossa sinne voisi tallettaa enemmänkin kuin tuon 50 000 euroa, ja talletusrajaa olisi myös helpompi jälkikäteen säätää.

    Jos sijoitussäästötili nyt tosiaan toteutuu, tulee olemaan mielenkiintoista nähdä, miten nämä yksityiskohdat muotoutuvat.

    Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

    1Suosittele

    Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

    NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

    Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
    Pekka Pylkkönen

    Palkkatulossahan on myös eläkemaksun osalta vastaavankaltainen järjestelmä. Työeläkemaksu on verovähennyskelpoinen ja verot maksetaan vasta eläkettä nostettaessa. Tätähän voisi vielä parantaa siten että jokainen saisi itse säästettäväksi ja sijoitettavaksi eläkemaksusumman.

    Käyttäjän TimoKeklinen kuva
    Timo Kekäläinen

    Itse kuvittelin sijoitussäästötilin idean yksinkertaisimmalla mahdollisella tavalla.

    Sijoitussäästötilissä seurataan sinne talletetun ja sieltä nostetun rahamäärän erotusta.

    Siinä vaiheessa kun nostettu määrä ylittää talletetun määrän, on ylityksen määrä tuottoa josta maksetaan vero.

    Käyttäjän jhiden kuva
    Johannes Hidén

    Noin itsekin alkuun oletin, mutta tuo olisi mielestäni perusteettoman suuri kädenojennus sijoittajille, ja Pörssisäätiön Sari Lounasmeren mukaan niin ei olekaan, vaan jos tili on tuottanut, nostetusta summasta lasketaan verot suhteessa tilin tuottoon. Tuo tuoton määrittämisen periaate on vain vielä ilmeisesti jossain määrin auki.

    Käyttäjän TimoKeklinen kuva
    Timo Kekäläinen

    Ei sijoitussäästötilin tuoton määrittelyä kannata tehdä yhtään sen työläämmäksi kuin mitä alunperin oletimme tilin toimivan.

    Sen rahasumman jonka on siirtänyt sijoitustilille saa nostaa pois vapaasti. Onhan siitä jo verot maksettu.

    Jos tämän jälkeenkin tilille jää rahaa tai osakesijoituksia, ovat kaikki nostot sen jälkeen verotettavaa tuottoa.

    Mielestäni ihan reilu peli, enkä osaa nyt kyllä kuvitella mitään kohtuuttomuuksia tähän liittyen.

    Käyttäjän jhiden kuva
    Johannes Hidén Vastaus kommenttiin #4

    Yksinkertaisuus on perusteltava arvo, mutta ei sen takia ole verotuloja perusteltua uhrata.

    "Verot on jo maksettu" on yleisesti ottaen aika väsynyt argumentti. Tässä olennaista on se, mikä on tuottoa. Tilillä olevien sijoitusten kasvamiselle minun mielestäni selvästi johdonmukaisin tapa tulkita asiaa on se, että jokainen euro on ikään kuin itse muuttanut arvoa, ja kun tililtä nostetaan, silloin nostetaan aina niitä alkuperäisiä euroja ja niiden tuottoja samassa suhteessa.

    Tietysti tuo on käytännössä monimutkaisempaa, mutta se on johdonmukaisempaa ja oikeudenmukaisempaa ja estää sen, että ehkäisee sitä, että valtiolta jäisi liikaa verotuloja saamatta. Muuten helposti kävisi niin, että 50 000 euroa laitettaisiin sisään, ja kun arvo on vaikkapa sadoissa tuhansissa, nuo 50 000 euroa ehkä nostettaisiin sitten täysin verottomasti, ja loppuja ei nostettaisi koskaan. Jos voittoja ei veroteta edes sukupolven vaihdoksen yhteydessä, verotulot jäävät kokonaan saamatta.

    Toinen paha ongelma tuossa "vain talletusten ylittävät nostot verotetaan"-periaatteessa olisi se, että se siirtäisi todella ikävät insentiivit vain toiseen paikkaan. Jos 50 000 euron ylittävistä nostoista pitää heti maksaa aina 30-34%, sitä ei ihan helpolla halua tehdä, mikä tekisi tuosta hyvin ongelmallisen myös veronmaksajalle. Sen sijaan jos vain tuotot verotetaan, 50 000 euron raja ei muodosta nostoissa mitään ongelmallista rajapistettä, vaan nostot verotetaan alusta alkaen samalla logiikalla, jossa prosentti säilyy nostoon suhteutettuna aina pienempänä kuin pääomaveroprosentti.

    Käyttäjän TimoKeklinen kuva
    Timo Kekäläinen Vastaus kommenttiin #5

    Asioiden monipuolinen pohdiskelu on positiivinen asia, mutta jos haluat asiaa tarkemmin vielä miettiä niin kannustan tekemään rinnakkaiset laskelmat nykytilannetta ja sijoitussäästötilivaihtoehtoa vertaillen molemmille ongelmalliseksi esittämillesi skenaarioille ja pohtia mikä ero näillä oikeasti on.

    Yrittettäessä etsiä "johdonmukaisempaa" veronmaksutapaa tulee huomioida myös rahan nosto tililtä tilanteessa, jossa tilin sijoitukset ovat tuottaneet tappiota. Tämä tappiollinen tilanne tulee muutenkin vielä miettiä tilille sijoituksen ylärajakäsittelyä määriteltäessä.

    Ei kannata turhaan murehtia, kyllä tuon tilin pääomastakin veroa tullaan maksamaan tilinomistajan kuollessa tai lahjoitusten yhteydessä. Samanlaisia verotuskomponentteja - tilin saldoa ja osakkeitahan siellä on olemassa.

    Ja siihen "verotta nostettuun 50 000" voidaan hyvin soveltaa väsynyttä argumenttia että onhan siitä jo verot maksettu. Rahat ovat nyt vain pyörineet sijoitussäästötilillä tavallisella säästötilillä makuuttamisen sijasta ja tästä mahdollisesti syntyvät tuotot tulevat molemmissa tapauksissa myös verotetettavaksi.

    Vielä tuosta insentiivin siirtymisestä. Sehän siirtyy tilin omistajan kannalta parempaan paikkaan eli veroseuraamus siirtyy pois osakkeen myyntihetkestä siihen hetkeen kun rahaa on tarkoitus ottaa käyttöön. Tämähän on juurikin asia minkä vuoksi tili nähdään hyödyllisenä.

    Käyttäjän jhiden kuva
    Johannes Hidén Vastaus kommenttiin #6

    "Yrittettäessä etsiä "johdonmukaisempaa" veronmaksutapaa tulee huomioida myös rahan nosto tililtä tilanteessa, jossa tilin sijoitukset ovat tuottaneet tappiota. Tämä tappiollinen tilanne tulee muutenkin vielä miettiä tilille sijoituksen ylärajakäsittelyä määriteltäessä."

    Kyllä. Siitä kirjoitin myös tuossa blogijutussani.

    ----------------

    "Vielä tuosta insentiivin siirtymisestä. Sehän siirtyy tilin omistajan kannalta parempaan paikkaan eli veroseuraamus siirtyy pois osakkeen myyntihetkestä siihen hetkeen kun rahaa on tarkoitus ottaa käyttöön. Tämähän on juurikin asia minkä vuoksi tili nähdään hyödyllisenä."

    Veroseuraamus siirtyy pois myyntihetkestä, vaikka tuotto laskettaisiin suhteessa sijoitustilin arvon nousuun. Ei se vaadi sitä, että tuottoa alettaisiin laskea vasta, kun nostojen summa ylittää sisäänlaitetun rahasumman suuruuden.

    Eikä insentiivi ole tilin omistajan kannalta varsinaisesti huono tai hyvä, vaan se voi olla yhteiskunnallisella tasolla hyvä tai haitallinen. Se, että ensimmäisen 50 000 euron osalta seuraamuksia ei ole, mutta seuraavien 50 000 euron osalta se olisi todella raskas, olisi kannustinmielessä huonompi vaihtoehto kuin se, että molempien 50 000 euron osalta veroseuraamukset ovat samalla logiikalla jotain nollan ja noiden raskaiden veroseuraamusten väliltä.

    Toimituksen poiminnat