Johannes Hidén Kohti valmiimpaa maata.

Jäitä hattuun päättyvän perustulokokeilun tulosten tulkintaan

Kaksi vuotta kestävä perustulokokeilu päättyy tämän kuukauden lopussa. Kirjoitin aiheesta kaksi vuotta sitten, miten kokeilun puutteita arvioitaessa on huomioitu lähinnä vain se, että tukea ei peritä verotuksen kautta takaisin tulojen kasvaessa, mutta ei lainkaan sen merkitystä, että kokeilun vaikutuspiirissä olevat (ei vain tuensaajat, vaan mahdollisesti myös esim. tuensaajia työllistävät) tietävät kyseessä olevan kokeilun. Tätä näkökulmaa en ole vieläkään nähnyt muissa asiaa käsittelevissä kirjoituksissa, vaikka tuoreiden lehtijuttujen yksittäistapauksien kuvauksissa voikin käytännössä olla havaittavissa tilanteen poikkeuksellisuuden vaikutusta asianomaisiin.

Esimerkiksi Helsingin Sanomien marraskuisessa jutussa (kts. ”Suurin merkitys on psykologinen” – Näin 560 euron kuukausittainen perustulo mullisti Mari Saarenpään elämän) molemmat tapausesimerkit puhuvat  suuresta psykologisesta merkityksestä. Toinen kirjoitukseen haastatelluista tuensaajista myös "alkoi miettiä, miten hän voisi antaa saamaansa hyvää myös takaisin", ja toimiikin sitten osa-aikaisen työn lisäksi vapaaehtoisena maahanmuuttajanuorten tukihenkilönä. On hyvinkin luultavaa, että nuo psykologiset vaikuttimet, mahdollinen näyttämisenkin tarve, tai halu antaa hyvää takaisin olisivat huomattavasti pienempiä, mikäli perustulo koskisi kaikkia ja olisi ollut jo pidemmän aikaa käytännöksi vakiintunut malli.

Toki positiivissävytteisten juttujen ohella näyttää olevan myös toisen pään tapauksia, joissa edes tukea saava ei välttämättä ole sisäistänyt saamansa perustulon ideaa ( kts. Arto, 35, joutui väkisin mukaan perustulo­kokeiluun: ”Älyttömän huonot tunnelmat”). Voiko siis olla, että kokeilun yleispätevyyttä häiritsee myös se, ettei aina ymmärretä mitä perustulo omalla kohdalla käytännössä tarkoittaa? 

Tehtäköön nyt ainakin selväksi, että mikäli perustulokokeiluun päässyt on sattunut työllistymään heti kokeilun alussa niin hyvin, että myös muut tuet ovat jääneet tarpeettomiksi, hän saa yhteiskunnalta kahden vuoden aikana 13 440 euroa ylimääräistä verottomana käteen. Se on aika iso summa. Vaikka satunnaisotannalla valittuun 2000 ihmisen joukkoon päässeistä ihmisistä ei ihan välttämättä kukaan saa tuon summan suuruista hyötyä koko suuruudessaan, suurimmalle osalle tuosta on luultavasti selvää hyötyä varsinkin työllistyessä tai yrittäjäksi päätyessä. Tuon aseman poikkeuksellisuus on jo sellaisenaan luultavasti varsin merkityksellinen psykologinen vaikutin, minkä lisäksi se voi vedota myös julkisuutta kaipaavaan työnantajaan.

Vaikka on todella poikkeuksellista, että yhteiskunta antaa satunnaisotannalla yksittäisille ihmisille hyötyä, toisin kuin "hitas-arpajaiset" tällaiset "perustuloarpajaiset" voivat olla täysin perusteltuja. Ne eivät sisällä hitas-arpajaisten kaltaisia typeriä insentiivejä, koska niihin osallistuminen on automaattista, ja toisin kuin hitas, tämä tuki kohdistuu ihmisiin, jotka ovat ainakin oletettavasti keskimääräistä heikommassa taloudellisessa asemassa. Ja mikä ehkä olennaisinta, tällaisesta tutkimuksesta voi ainakin oikein järjestettynä oppia jotain hyödyllistä siitä, miten sosiaaliturvajärjestelmää olisi syytä kehittää. Se, jos mikä, on tärkeää, sillä hyvin toimiva sosiaaliturvajärjestelmä on kuitenkin yksi yhteiskuntamme tärkeimpiä kulmakiviä.

Kohta kokeilu loppuu ja uutisoinnissa siirryttäneen edellä mainittujen kaltaisista yksilötapauksista enemmän tilastojen tarkkailun suuntaan. Tulee olemaan mielenkiintoista nähdä, mitä sen tuloksista havaitaan, miten monilla tavoilla niitä yritetään tulkita ja toisaalta miten poliitikot ehkä poimivat niistä omalle agendalleen sopivia yksityiskohtia. Toivottavasti arvioinneissa kuitenkin muistetaan puhtaiden lukujen lisäksi ottaa huomioon myös se, että kyse tosiaan oli vain lyhytaikaisesta koeasetelmasta, joka tapahtui vain osana muuten vanhoilla säännöillä toimivaa yhteiskuntaa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (16 kommenttia)

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Oleellista olisi saada Kelan byrokratiaa ja kustannuksia vähennettyä, tällä rahoittaisi jo monelle perustulon.

Käyttäjän jhiden kuva
Johannes Hidén

Sehän se on yksi keskeisistä perustulon tavoitteista. Ei vain riitä, että tuolla rahoitetaan perustulo monelle, vaan sen ja muiden vaikutusten pitäisi kattaa sen rahoitus oikeastaan kokonaisuudessaan.

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Komppaan tässä Makkosta.

Nostaisin esiin tämän asian ikääntyvän työttömän kannalta:
Olin työtön 53-vuotiaasta 63 vuotiaseen saakka, paitsi kahdesta lyhyestä parin kuukauden jaksona. Molemmat työnantajat olivat kusettajia, mutta se nyt ei ole tässä pointtina.
Tämä kymmenvuotiskausi oli kuin avovankila, jossa sai kyllä liikkua,mutta budjetti oli aina sellainen, ettei paljoa tullut liikuttua paitsi sieniaikaan.
Yhteiskunta kieltää kaiken tekemisen, koska kaikki tekeminen haiskaltaa työltä ja siitä tulee karenssia.
Tein kuitenkin anonyymina tällaisen maahanmuuttajille tarkoitetun itseopiskelu-saitin: http://opimme.weebly.com sekä myös toisen saitin,joka käsitteli turismi-ideoita (käsityöläiskylä maaseudulla ja lapsille omat ilmaiset harrastukset eli perhelomapaikka). Se olisi työllistänyt sekä minut että monen muun esim. kurssien vetäjiä. Se on kuitenkin pitkä tarina.

Pointti on tämä: Olen nyt eläkkeellä ja asun Bulgariassa. Olen täällä paljon vapaampi kuin Suomessa. Tuloni Suomessa oli melkein ihan samat kuin nykyinen eläke.
Suomessa olisi voinut kehitellä mitä vain - jos olisi ollut perustulo.

Siis kuten Jarmo tuossa edellä: Purettaisiin suuri osa anomussulkeista ja toimeentulobyrokratiasta. Annettaisiin työttömille mahdollisuus kehittää osaamistaan ja opiskella vapaasti jne.jne..

Henry

Käyttäjän jhiden kuva
Johannes Hidén

Kiitos kommentista! Itselläni en ole sosiaaliturvan asiantuntija, joten jos minulla on järjestelmästä jotain väärinkäsityksiä, kuulen siitä mielelläni. Se, mikä kuitenkin on monesti perustulosta puhuttaessa ihmetyttänyt, on se, että jotkut tuntuvat puhuvan siitä ikään kuin ainoana ratkaisuna erilaisten kannustinloukkujen purkamiseen. On vaikea nähdä, etteikö kaikenlaisia "kaikki tekeminen haiskahtaa työltä ja siitä tulee karenssia"-tyylisiä ongelmia voisi ratkaista monella tavoin muutenkin kuin perustulon avulla. Ja en tällä tarkoita, etteikö perustulokin voisi tulevaisuudessa olla hieno juttu. En vain usko, että yhteiskunnalla olisi riittävään perustuloon millään vielä varaa.

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Niin, minä sain työttömyyskorvausta hieman alle 800 €/kk.Ja tuohan on se summa mitä on nyt viimeeksi esitetty. Näennäisesti mikään ei muuttuisi, mutta todellisuudessa voi siirtyä vaikka maaseudulle asumaan. [Eli vuokramenot ovat aika pienet, jota voi kompensoida omalla kasvimaalla.]
Nythän mikään kunta ei mielellään ota ristikseen tulotonta 60-vuotiasta työtöntä. Eli muuttaminen on vaikeahkoa Valtion kannattaisi kuitenkin avusta näitten (tilanne missä olin) hyvin vaikeasti työllistettävien muuttoa asutuskeskuksista. Siis ne jotka haluavat.
Tässä olisi muutama pointti, jos vertaa vaikka siihen että muuttaa pois jostakin suuremmasta kaupungista:
- Vuokra-asuntoja vapautuisi asutuskeskuksista.
- Vuokratukea tuskin tarvitsisi maksaa.
- Maalla on helpompi kohottaa elämänlaatua.

Varjopuolena se, että maalaiskuntiin keskittyisi paljon väkeä, jotka jo xx-vuoden jälkeen ovat vanhuksia. Eli tässä pitäisi olla jonkinlaista jyvitystä kunnille.

Asun tällä hetkellä bulgarialaisessa pikku kylässä, joka on niin maalla, etteivät edes puhelimet kunnolla toimi. :) Netti toimii mainiosti. Minulla on talon vuokra 50€/kk saman verran menee keskimäärin sähköön ja vesimaksuihin. Taloon kuuluu puutarha ja ulkorakennus, johon teen saunan. Voin mainiosti täällä.

Meillä on täällä kaikenlaista pikku kyläprojektia [nettikahvila + pienimuotoista tietsikkaopetusta, siementen jakoa, kirjasto (johon tulee paljon suomalaisia kirjoja), kirkkokin on suunnitteilla, käsikäyttöinen klapikone on rakenettu, itse kokeilen erilaisia puutarhamenetelmiä = veden säästö, sadon lisäys per neliö, kateviljely yhdistettynä Hügelkultur-viljelyyn jne.) ja homma kehittyy koko ajan.
Tekemistä on niin, ettei kädet tahdo riittää. Kun kädet vähän vapautuu alan tekemään audiovisuaalista opetusohjelmaa, jonka avulla voi opiskella bulgarian kieltä. Suunitteilla on myös "puoliautomaattinen mehiläispönttöjä tekevä laite".

Samat asiat olisi mahdollista tehdä Suomessakin, jos ei meiltä työttömiltä olisi kieletty kaikki työhön viittaava. Suomessa tosin kannattaisi ensin panostaa sähköpaneeleihin. Sattuneista syistä.

Eräässä kunnassa Suomessaoli tarve tehdä harvennushakkuita. Kunta kertoi, ettei se siitä mitään tienaa, koska harvennushakkuukustannukset olisivat olleet suunilleen samat kuin mitä puista saisi. Ehdotin, että tekisimme sotainvaliideille ja veteraneille polttopuita "moottorisahabensan hinnalla". No eihän se käynyt.
Ei saatu myöskään muurata pihagrillejä samaiselle kohderyhmälle.
Ne oli nääs työtä. Ja olisi pitänyt olla kaikenmaailman vakuutuksia ja kortteja.

Täällä paskat välitetään EU- tai muista määräyksistä, tehdään kaikkea mikä tuntuu hyödylliseltä.
Nyt varmaan herää kysymys siitä, mitä teen kun sairastun ja tarvitsen hoitoa?
Sairaalat eivät ole hääppösiä, mutta henkilökuntaa on niin paljon, ettei vaippoja tarvitse edes öisin käyttää.
Mielummin makaan täällä, kuin paskavaipoissa Suomessa. [Meni vähän ohi aiheen, mutta menköön.]

Henry

Käyttäjän jhiden kuva
Johannes Hidén Vastaus kommenttiin #8

En kai tähän osaa muuta todeta kuin että mukavia oloja sinne Bulgariaan. :)

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid Vastaus kommenttiin #10

Kiitos, kiitos.
Täällä on säät nyt vähän niinkuin Suomen etelä-rannikolla (-2 astetta), maaliskuussa sataa vettä oikein kunnolla ja huhtikuussa pääsen laittamaan maahan porkkanoita yms. ja huhti-/toukokuussa viinejä, tomaatteja, vesimelooneja yms.
Koko talven voi parantaa maata ja rakentaa penkkejä, koska olen kattanut maan noin 15-20 senttiä paksulla olkikerroksella eli routaa ei tule - tosin helmikuussa voi olla 2 viikkoa lunta maassa.
Hommaa riittää ja sauna on valmis ja talokin on remontoitu varmaankin juhannuksen mennessä. :)

Henry

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi

Tiedän kyllä, että perustulokokeilu on yhä käynnissä tämän vuoden viimeiseen päivään asti ja alustavat tiedot saadaan lukea helmikuussa alkaen 2019, maaliskuussa saamme luettavaksi 1. vuoden raportin. Täydellinen raportti perustulokokeilusta vuosina 2017-2018 valmistunee keväällä 2020.

Asiasta kertoi: http://tutkimusblogi.kela.fi/arkisto/4690

Perustulokokeilussa on 560 € / kk + kaikki muut tavanomaiset etuudet niin kuin ennenkin.

Jos tuloksissa selviää, että työllistyminen on parempi uudella järjestelmällä. Silloin se on selvä, että tämä nykyinen vanha systeemimme on syytä heivata pois, joka ei enää sovellu nykyaikaan.

Ihmiset eivät tunnu käsittävän, että onhan se sosiaaliturvakin tavallaan vanhanaikainen "perustulo". Se vain sisältää liikaa byrokratiaa ja loukkuja, joista eroon pääsy on vaikeaa päästäkseen "pohjalta" pinnalle.

Viime aikoina perustulokeskusteluissa olen havainnut, että osa puolueista ei edes muista tätä perustulokokeilun olevan yhä käynnissä.

Nyt jotkut puolueet haluavat kopioida sosiaaliturvamallinsa Iso-Britannian kolossaalisesta katastrofista Universal Creditiä tänne. Miksi? Meillä itsellämme on älyttömän suuri määrä tietoa ja voimme niiden tiedon pohjalta kehittää oman järjestelmämme.

Briteissä järjestelmä ei ole vieläkään valmista ja rahaa on tuhlattu paljon enemmän ja siinä on tullut ongelmia. Järjestelmän arvioidaan olevan valmista 2023, niin sitä ennenkin luvattiin mutta aina vain aikataulu siirtyy myöhemmäksi.

UC-mallia ajavat puolueet:

- Keskusta
- Kokoomus
- Kristillisdemokraatit
- Siniset
- SDP vaikka muuta väittäisivät mutta heidän matkuissaan on leikkuri toimeentulon perusosan vähentäminen ja sellaista ei saa tehdä perustuslain vastaisesti.

Ei tälle tielle voida mennä. Ensin sotketaan kauheasti SoteMaku-vyyhtiä ja vieläkään mitään ei ole valmista eikä lain pykäleitä ole tullut. Nyt halutaan vielä hämmentää tätä sosiaaliturvajärjestelmää tuomalla brittien omaa floppia UC:tä?

Perustulosta vielä, tutkijat halusivat alunperin tutkimusotoksen olevan vähintään 10 000 mutta hallitus antoi budjetiksi vain 2000 otokseen, joka on aivan liian vähän ja kyllähän siitä jotain tietoa voidaan saada, mutta kunnolliseen tiedon saantiin se ei kyllä riitä.

Toivottavasti muut puolueet jatkaisivat tätä perustulokokeilun kehittämistä vähentääkseen turhaa byrokratiaa ja ihmisten elämien tonkimista.

Vasemmistoliitto on jo esittänyt omansa, siinä on vain pari ongelmaa, mitkä eivät onnistu on tulorekisteri, se otetaan käyttöön vuonna 2019 mutta vain palkkatulot näkyvät, muut etuudet näkyvät vasta 2020 alkaen tai 2021. Sen lisäksi vasemmistoliitto ilmoittaa, että perustulo voidaan ottaa aikaisintaan 2023. Sitä ennen halutaan valita joku yksi alue, jossa kaikki asukkaat osallistuisivat. Se ei onnistu ja syyt on kerrottu jo perustulokokeilun esiselvityksessä ja loppuraportista.

Tässä toivoisin, että ettei yksikään puolue lähtisi vain oma ideologia edellä vaan keskustelisivat nykyisten tutkijoiden kanssa, että miten tässä hommassa pitäisi edetä. Ei minkäänlainen puolueen aate ensiksi vaan kansalaiset ensiksi.

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen

Hyvä kommentti Topilta!

Totuus selviää vain kokeilemalla eri perustulomalleja vailla ideologisia rasitteita.

--

Yleisestiottaen kaikkia mullistavia yhteiskunnallisia ideoita (demokratia, tasa-arvo, sosiaaliturva..) on aina ensin vastustettu eikä perustulo tee tässä poikkeusta.

Käyttäjän jhiden kuva
Johannes Hidén

Kiitos informatiivisesta viestistä! En ollutkaan tietoinen tuosta aikataulusta. Ja pitänee tarkemmin vielä seurata tuot UC-malliin.

Tuo otoksen pienuus on tosiaan myös ollut aiemmin esillä mallin puutteista puhuttaessa. Budjettimielessä se on kuitenkin hyvin ymmärrettävä - varsinkin kun ilmeisesti asian hankaluuden takia perustulon poisverottamista ei saatu kokeilujärjestelmään mukaan.

------------

"Tässä toivoisin, että ettei yksikään puolue lähtisi vain oma ideologia edellä vaan keskustelisivat nykyisten tutkijoiden kanssa, että miten tässä hommassa pitäisi edetä. Ei minkäänlainen puolueen aate ensiksi vaan kansalaiset ensiksi."

Pahoin pelkään, että tämä voi olla turha toive. :) Mielenkiintoista kyllä nähdä myös poliitikkojen reaktioita tuloksiin.

------------
"Jos tuloksissa selviää, että työllistyminen on parempi uudella järjestelmällä. Silloin se on selvä, että tämä nykyinen vanha systeemimme on syytä heivata pois, joka ei enää sovellu nykyaikaan."

Riippuu, miten "työllistyminen" määritetään. Jos työllistyminen käsitetään vain muuten työttömien työllistymisellä, niin ei tuo mielestäni päde. Kolikon kääntöpuolella on nimittäin sellaiset työlliset, jotka syystä tai toisesta tyytyisivät vähempään, ja jättäytyisivät perustulon myötä pois työelämästä. Tällaisia voisi löytyä esim. sellaisista, joilla on valmiiksi riittävästi varallisuutta mm. oman asunnon muodossa, joiden puoliso tienaa muuten riittävästi, jotka haluavatkin vain reissata jossain Aasian halvassa maassa ja tuhlata perustulonsa sinne(!) tai jotka haluavat seurata jotain henkilökohtaista haavetta, jolla ei varsinaisesti ole kaupallista potentiaalia. Työllistyvien ja työstä jättäytyvien summan pitäisi siis jäädä positiivisen puolelle, minkä lisäksi tukirahoja ei saisi paeta liikaa ulkomaille.

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi

@7. Perustulokokeilussa mukana olevilla täytyy olla kirjoilla Suomessa, on Suomen kansalainen ja niiden täytyy raportoida.

Se mahdollisuus rahojen kanssa häipyminen on sen ajan murhe sitten aikanaan. Tosin tulee kyllä ilmoituksia työhön osoituksia ja perustulokokeilussa työtön voi kieltäytyä muutamaan kertaan, mutta jatkuvasti kieltäytymisellä on seurauksensa, että menettää ne muut tuet.

Siksi raportointi on tutkijoille tärkeää, että nähtäisiin miten hyvin lyhytaikaisten töiden vastaanotto on sujunut ja mitä muitakin asioita on ilmennyt.

Sen näemme sitten 1 vuoden raportista maaliskuussa.

Käyttäjän jhiden kuva
Johannes Hidén Vastaus kommenttiin #15

Puhuin yleisemmällä tasolla kuin pelkästä kokeilusta, ja voihan sitä olla kirjoilla Suomessa ja silti hyrrätä ympäri maailmaa.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Jos olen perustulokokeilusta mitään ymmärtänyt, niin olen sitä mieltä, ettei kokeilun tuloksia ole sovelletavissa käytäntöön. Kokeiluhan koski vain työttömiä. Ei siihen otettu mukaan työssä käyviä, joilta olisi leikattu verotuksella tuki pois joko kokonaan tai osittain, kun kysymyksessä olisi ollut hyvin pienipalkkainen työ.

Kokeiluilla saadaan kyllä selville, miten tuollainen järjestely auttaa työtöntä, mutta perustulon piirissä pitäisi olla kaikkien työikäisten, ei vain työttömien. Muuten ei ole luotettavasti ennustettavissa, miten perustulo kansantalouden kannalta oikeasti toimisi.

Jos sitä maksetaan kaikille tuloista riippumatta, nousevat kulut tasolle, joka on 560 euroa kertaa jokainen työikäinen suomalainen. Jokainen käsittää, ettei sellaiseen tuhlaukseen ole varaa. Johonkin ja varsin alhaiselle tasolle on sovittava tuloraja, jonka jälkeen perustulo leikkautuu verotuksella kokonaan pois.

Jos lähdetään siitä, etteivät kokonaiskustannukset saa nousta nykyisestä, tarkoittaisi perustulo vain sitä, että toimeentulotuen nimi muuttuisi perustuloksi ja sen saisi erikseen hakematta. Sen jälkeen pitää vielä erikseen harkita sisällytetäänkö perustuloon esimerkiksi asumistukea ja miten paljon.

Sama koskee kaikkia pienituloisten ja tulottomien saamia tuloja. Itseasiassa takuueläke on yhden lajin perustulo. Samaa periaatetta vain pitäisi soveltaa koko väestöön niin, että kaikilla olisi joku taattu perusturva, joka nykyisellään on toimeentulotuki + asumistuki ja mahdolliset lisäavustukset.

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

No niin Viljo! Tiedän, ettäajattelet sosiaaliseti, joten lähden siitä liikkeelle.
1) Esitetty malli on ekonomistien (Nordea tai vastaava yksityinen instanssi) mielestä lähes kustannusneutraali. Eli kaikki saa sen n. 800 € ja vain kaikkein vähävaraisimmiltasiitäei veroleikkuri leikkaa, muilta kylläkin.

2) Ajatellaan, että pyrkimyksenämme olisi mm. turhan byrokratian leikkaaminen ja päästää sosiaalityöntekijät niihin hommiin, joihin heitä on koulutettu => auttamaan ja tutkimaan esim. invaliidien, vanhusten jne. jne. asemaa.
___________________________________

Otetaan tähän vaikka minut (ns. aktiiviaikana 53 - 63 vuotiaana).
- Vanhassa (nyky-)mallissa sossu ei voinut tehdä päätöstä, ennenkuin oli selvitetty olenko työtön, kuntoutettavassa vai töissä.

Uudesa mallissa se menisi näin:
- Saan 800€ tilille joka kuukausi.
- Vuosittainen vuokrakorotus tulee kerran kuussa tietoon, joten tämä tarkistettaisiin kerran vuodessa.

Näin tiedetään minun tuloni ja menoni. Mitä tulee siihen olenko millä työstatuksella riittäisi pykälä jossa sanotaan että jos kansalainen harhauttaa viranomaisia, niin menee perustulo jäihin x-kuukaudeksi. Eli jos en kertoisi saaneeni vaikka 2 viikon työpestin.

Sitten: Netissä olisi kaavake, johon laitan
a) tuloni, jotka ovat muuta kuin se 800 €
b) Onko vuokra muuttunut _____ summa
c) Muut (resptilääkkeet jne.)

Tietsikkaohjelma sitten laskee pitääkö minua vielä tukea. Kaikki tapahtuisi sähköisesti. Ei tulisi ongelmia, jossa minä olen työtön, mutta makaan sairaalassa ja sitten määrätään sairaslomaa.Tämäoli ikuinen ongelma, koska Kela ei maksanut työkkärimaksuja ja sairaslomakäsittelyt kesti keskim. 6 viikkoa jne. => Sossuun ja äkkiä, koska heilläkin menee viikko.
[Kerran olinkin todella täysin ilman rahaa, sairaana jne. Soitin Kelaan ja ymmärtäväinen Kela-täti huomasikin, että "päätös onkin jo tullut" ja laittoi heti maksuun. Umpisuoleni oli puhjennut ja olin työkkärikurssilla 350km:n päässä oman kunnan sossusta.] Työttömän arkea on juuri se, että joku muuttuu - silloin menee koko paletti uuteen harkintaan -ja se kestää, koska piti olla työkkärin päätös ennenkuin seuraava instanssi käsittelee asiaa jne.
- Kerran sain työtä ja silloin alussa tuli, en muista syytä, vajaa kaksi viikkoa, jolloin rahaa niille päiville ei oltu annettu mistään - olinhan töissä, mutta kun palkka tuli vasta kuukauden kuluttua. => Sossun.

- Ja kun työloppui alkoi syynäämisrumba uudestaan. => silloin pärjäsin tosin ilman sossua. Opin sen, ettei määräaikaisia duuneja kannata ottaa, jos ei palkka ole todella hyvä.

-Kerran kaaduin jäisellätiellä ja peukalo meni sijoiltaan. Selostin ihmettelevälle lääkärille, ettei saikkua saa kirjoittaa. Hän kuunteli selostustani epäuskoisena ja suostui pyyntööni. Niin piti sitten pienellä paikkakunnalla olla kolme viikkoa niin kuin käsi ei olisi paketissa.

Minä esimerkkinä on ehkä hieman huono, mutta antanee suuntaa. Jos olisin ollut jonkin verran sairas, tarvinnut lääkkeitä olisi joku voinut sanoa, että olen työkykyinen koska sain lääkkeitä ja toinen viranomainen sanoa, että en kuulu kortistoon. Työkkärissä roikkui paljon ihmisiä, jotka eivät sinne kuuluneet ja kaikki viranomaiset tiesivät "ettei tuota palkkaa kukaan" (x-vuotta eläkkeeseen, sairastelee jne.) ja eri instanssit puolustivat määrärahojaan ja työttömät ja sairaat jäivät väliin.
________________________________

Siispä Viljo lähtisimme siitä, että
- byrokratiaa pitää purkaa mahdollisimman paljon,
- esim. työttömälle tai sairaalle pitää luoda tilanne, jossa hänen ei tarvits pelätä huomista jolloin/ja tärkein => hän voi luoda itselleen tekemistä, joka ehkä joskus luon yhden henkilön yrityksen jne.

Tämän mahdollistaa nykyinen tietotekniikka ja kustannusneutraali perustulo.

Henry

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi

@9. Luulen, että et ole edes lukenut materiaaleja? Samat tutut mantrat on tullut aina luettua.

Perustulokokeilussa otos on pieni ja ryhmäksi valikoitui vain ne työttömät, joilla on yhtä samat mahdollisuudet lähteä samalta viivalta.

Pois karsittiin juuri ne ryhmät, joita ei voida ottaa, jotta saadut tulokset eivät vääristyisi paljon ja eri ryhmien sekoitus toisi enemmän vaikeuksia tulkita tietoja. Tästä syystä esim. vasemmistoliiton ajatus kokeilusta valita yhden alueen kaikki asukkaat siihen mukaan ei ole järkevää, sillä toimimalla toistaisimme samat virheet mitä ulkomailla aikoinaan oli tehty.

Esimerkkinä otetaan se, että otoksiin ei haluttu niitä työttömiä, keillä on helppoa saada sormia napsauttamalla työpaikkoja ja samoin ne, keillä on vaikeuksia kuten työkyvyttömät sairaat. Otokseen käytettiin parametreja, millä sitten valikoitui ne 2000 tutkimukseen tulevaa otosta.

Tutkijat ovat korostaneet, että kun tulokset osoittavat työllistymisen olleen parempaa, niin sitten mukaan otetaan opiskelijat, eläkeläiset, jne. aina sitä mukaa, kun halutaan laajentaa perustulotutkimuksia.

Nyt pallo on seuraavalla hallituksella ja puolueilla, että miten tämän perustulohankkeen kohtalolle tapahtuu jatkossa.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Henry Björklid ja Topi Rantakivi. Huomaan, että ajattelemme perustulosta hyvin saman suuntaisesti. Nyt meneillään oleva kokeilu ei anna vastauksia, miten perustulo pitää järjestää. Siinä ohessa pitää uusia koko sosiaaliturvajärjestelmä, ei vain työttömien toimeentulo ja päivärahat.

Toimituksen poiminnat