Johannes Hidén Kohti valmiimpaa maata.

Verotuksen virtaviivaistamisessa vielä kiinniotettavaa Ruotsiin nähden

Tänään valtaosa suomalaisista saa veronpalautuksia vuoden 2017 verotuksesta. Palautuksia saa yhteensä lähes 3,6 miljoonaa suomalaista ja yhteensä 2,9 miljardin euron edestä. Se on veronmaksajaa kohdenkin laskettuna tuntuva summa, mikä vaikuttaa monilla myös kulutukseen.  Sillä on myös merkitystä, että se tulee vasta joulukuussa. Minua onkin toisinaan ihmetyttänyt, miksi palautukset ja toisaalta myös mätkyt tulevat vielä nykyäänkin tällä tavoin vasta melkein vuosi verovuoden päättymisen jälkeen. No, vuonna 2019 tämä tulee verotusjärjestelmämuutosten ansiosta muuttumaan, mutta taidamme siitä huolimatta jäädä vielä verotuksen reaaliaikaisuudessa Ruotsista jälkeen.

Veronpalautukset joulun kaupalliselle alttarille?

(Stockmannin jouluikkuna 6.12.2018)

Mikä sitten muuttuu? Taustalla on 1.1.2019 käyttöön otettava tulorekisteri. Sen myötä ansaituista palkoista on aina ajantasainen tieto, minkä ansiosta ennakonpidätykset pystytään toimittamaan täsmällisemmin, eikä esimerkiksi sivutuloverokortille ole enää tarvetta. Uudistusten myötä veronpalautukset pystytään maksamaan verottajan mukaan valtaosalle jo elokuussa, ja muuten ilmeisesti veroilmoitukseen ilmoitettujen lisätietojen määrästä riippuen pitkin syksyä. Tähän asti jotkut ovat tarkoituksella säätäneet verokorttinsa ennakonpidätysprosentteja todellista veroprosenttia tiukemmalle saadakseen ikään kuin pakkosäästettyä, kun taas jotkut ovat tarkoituksella ottaneet mätkyjä saadakseen ikään kuin edullista lainaa valtiolta. Motivaatio kummankaan kaltaiselle säätämiselle vähenee, kun niin palautukset kuin mätkytkin tulevat maksuun jo aiemmin syksyllä.

Tätä en ole Suomen mediassa huomannut mainittavan, mutta edistysaskeleista huolimatta olemme tosiaan kuitenkin yhä Ruotsia jäljessä. Ruotsissa, mikäli veroilmoitukseen ei tee muutoksia, veronpalautukset saa jo huhtikuussa (kts. Skatteverket ) : siis käytännössä siinä missä Suomessa on vielä tänä vuonna joutunut odottamaan palautuksia yli 11 kuukautta, Ruotsissa siihen ei ole mennyt kuin hieman yli 3 kuukautta! Ruotsin kotitalousvähennysjärjestelmän (Rot och Rut) kohdalla verojärjestelmä on tavallaan vieläkin tehokkaampi: työtä tarjoava yritys hoitaa vähennykset työn teettäjän puolesta, joten Suomesta poiketen Ruotsissa työn teettäjän ei missään vaiheessa tarvitse edes luopua niistä euroista, jotka hän joka tapauksessa saisi veroilmoituksessa tehtävän ilmoituksen myötä myöhemmin takaisin. Aika käytännöllistä, ja lisää varmasti entisestään mainion kotitalousvähennyksen houkuttelevuutta.

Kehitysaskeleista huolimatta Suomessa riittää siis yhä työnsarkaa verotuskäytäntöjen virtaviivaistamisessa.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

Toimituksen poiminnat